Tagr'o
Akatemian opettaja
⬩ Kirjoittanut 5 viestiä
⬩ Saanut 2 tykkäystä
|
|
Dec 19, 2020 14:58:59 GMT
Daenys likes this
Post by Tagr'o on Dec 19, 2020 14:58:59 GMT
// Tähän saa liittyä kuka vain mukaan :> //
Loma, tuo sanoista kaunein. Tagr'o pyöritteli ajatusta mielessään samaan tahtiin kuin huljutteli kupissaan tujua kahvia — ilman maitoa, ei sokeria eikä lusikkaa — opettajainhuoneen parkkiintuneella sohvalla. Peikon katse ei keskittynyt minnekään, ehkä korkeintaan ihaili ikkunan takana loistavaa lumista maisemaa ja taivaalta hiljalleen laskeutuvia jättihiutaleita. Saappaat jalassa ja kuparimiekka yhä vyöllään tuo röhnötti tyytyväisenä kuin porsas pahnoilla, melkein jo vapaalle astuneena. Kahvin himo oli saanut hänet kääntämään matkansa vielä kerran tähän oppilailta suljettuun tilaan, viimeistä kertaa tällä kaudella. Talvipäivänseisauksen jälkeen alkaisi taas uusi arki, uudet kurssit, uusi vuosi.
Ei Tagr'o työtä vieroksuakseen lomaa ihaillut, päinvastoin. Loma vain tuppasi tarkoittamaan sitä että suurin osa oppilaista olivat painuneet koteihinsa muutamia erikoistapauksia lukuunottamatta — mikä ihana rauha siitä seurasikaan! Ei elämöiviä oppilaslaumoja, teinien tuskaista draamaa, onnetonta tunarointia tunneilla (eikö hän juuri viimeisellä tunnilla lähettänyt oppilaan paikattavaksi tuon saatua yhdessä siiven huitaisussa sekä mustan silmän että lohjenneen hampaan), mukahauskoja källejä... Tagr'o sieti tasapaksuna luonteena paljon, mutta raja se oli hänelläkin. Joskus oli kaikista parasta vain saada olla yksin ja nauttia tervanpaksuista pannunpohjakahvia. Saappaista valunut lumi suli lattialle lätäköiksi, mutta peikko oli onnellisen välinpitämätön siitä. Hänen täytyisi vielä käydä laittamassa Gibin varusteet lomateloille, minkä jälkeen suuntana voisi olla jokin Starfiren laitakaupungin hämyisistä pubeista.
Mikään ei voisi hänen tunnelmaansa tästä latistaa.
|
|
Iines
Akatemian opettaja
⬩ Kirjoittanut 27 viestiä
⬩ Saanut 27 tykkäystä
|
|
Dec 20, 2020 13:54:22 GMT
Daenys likes this
Post by Iines on Dec 20, 2020 13:54:22 GMT
Iineksen pitkät tuhkaiset hiukset keinahtelivat puolelta toiselle tämän astellessa pitkin käytävää, kohti opettajan huonetta - jonka oletti olevan tyhjillään. Tämä tarvitsi hetken rauhaa, minuutin itselleen, sillä vain tovi sitten tämä oli vielä lennättänyt viimeisiä ratsuja, nyt alkaisi kuitenkin loma. Kyllä nainen oli ihan loman puolella ja pyrki hillitsemään järjetöntä talvi-innostustaan. Tämä ei malttanut odottaa retkeä kotipuoleen, jonne oli sopinut matkaavansa yhdessä Haemirin kanssa. Heidän tiensä tulisivat kuitenkin jossain vaiheessa eroamaan, olivathan hieman eri seuduilta.
Iines peitteli hiventä pettymystään opettajan huoneen ovella ja hymyili Takkutaagerille, joka istui sohvalla keskittyneenä. Mies näytti aina loman koittaessa siltä, että nyt olisi taisteltava tätä suurta syntiä vastaan - laiskottelua. “Hei mulla on sulle jotain” Iines sanoi naureskellen ja nosti laukustaan pienen paketin. “Avaa sitten vasta kotona! Okei?” tämä jatkoi ja ojensi Takkutaagerille pienen lahjapaketin, joka oli kääritty peikkojen pärstöillä kuvitettuun lahjapaperiin. “Siellä on sulle jotain minkä voi polttaa, niin ei mee liian hempeäksi!” Iines nauroi ja kaatoi mukiinsa jotain lämmintä. |
|
Tagr'o
Akatemian opettaja
⬩ Kirjoittanut 5 viestiä
⬩ Saanut 2 tykkäystä
|
|
Dec 20, 2020 20:34:43 GMT
Iines likes this
Post by Tagr'o on Dec 20, 2020 20:34:43 GMT
Villit kulmakarvat kohosivat Iineksen sanojen aikana, siitä vielä pari milliä lisää paketin nähdessään. Lahja! Hänellekö? Kulmikkaat kourat tarttuivat hassunhauskaan paperiin käärittyyn yllätykseen. Tagr’o ravisti hieman — joo, ei se särkyvää ainakaan ollut.
“...Minulla ei ole lahjoja kellekään.” Se oli enemmän silkka objektiivinen toteamus kuin pahoittelu siitä ettei peikolla ollut mitään annettavaa takaisin, vaikka niin hän hieman tunsikin. Kai sitä voisi ostaa lahjoja, joskus, jos vain tietäisi mitä hankkia. Tagr’o oli onneton asettumaan muiden nahkoihin, eikä hänellä riittänyt mielikuvitus niinkin vaativaan tehtävään kuin mieleisen tai hauskan yllätyksen kehittelyyn. Jättikäpy? Lemmikkisammakko? Hiustenleikkuu? Joskus tuo oli leikitellyt ajatuksella silpaista Haemirin hiuksista kiinni ja leikata ne veitsellä lyhyiksi samalla nopealla nykäisyllä kuin siloitteli oman partansakin. Sepä vasta olisikin näky, polkkatukkainen herra Kaunis. Mielikuva synnytti yksinäisen hymähdyksen.
Iines kaatoi itselleen juomaa, minkä jälkeen huoneeseen laskeutui hetken hiljaisuus. Se ei ollut vaivaannuttava, Tagr’o ei vain ollut mikään jutustelija. Hänestä oli aivan suotavaa lojua seurasta riippumatta aavistuksen ummehtuneella sohvalla ja ryystää kovaan ääneen kahvia (koittakaapa itse olla kovin hienovaraisia kun syöksyhampaat vievät puolet huulesta), raapia takkuisen tukan alla piilottelevaa päänahkaa, vähän ehkä rapistella saamaansa pakettia. Vai että odottaa… Yllätys paljastuisi heti kun Iineksen silmät välttäisivät, sillä näissä asioissa peikolla ei ollut itsehillintää.
Mukin pohjalta paistoi enää pelkät väkevät purut jotka tarttuivat ikävästi ikeniin, joten oli Tagr’on aika könytä jokseenkin vaivalloisesti ylös. Saappaat karistelivat viimeisetkin sulan lumen pisarat pitkin lattiaa pörröpään viedessä astian paikoilleen, väliäkös sotkulla, ja taisipa matossa oleva lantainen kengänkuvakin olla liian suuri juuri saapuneen opettajattaren jättämäksi.
“No, tuota,” peikko mutisi tasapaksun matalalla, kovin yksitoikkoisella äänellään. “Kiitos paketista. Vuodesta myös.”
Sormet näpräsivät korvarengasta, aivan kuin sitä pyörittämällä ajatuksetkin juoksisivat lujempaa.
“Pyydä mitä vain vastalahjaksi, kyllä minä hankin. Muuta en keksi.”
Tagr’oa kuumotti jo kovasti päästä liikkeelle — lorvailulle oli aikansa, se meni jo — mutta suorastaan herttaisen kömpelösti hän koitti osoittaa ystävällisyyttä takaisin. Se oli vaikea taito oppia ottaen huomioon että lapsuudessa ystävällisyyttä oli jättää pistämättä puukolla kaveria kylkeen jos vähän ketutti. Kyllä oli tultu pitkä matka Ma’otkien jöröstä kylästä akatemian opettajainhuoneeseen… Kartalla se oli ehkä vain muutamia kymmeniä virstoja, mutta kulttuurillisesti oltiin matkattu jo toiselle planeetalle.
|
|
Iines
Akatemian opettaja
⬩ Kirjoittanut 27 viestiä
⬩ Saanut 27 tykkäystä
|
|
Dec 22, 2020 16:00:11 GMT
Post by Iines on Dec 22, 2020 16:00:11 GMT
Iines peitteli huvitustaan, Tagr´o vaikutti niin kiusaaltuneelta ottaessaan lahjan vastaan. Tämä ei kuulemma ollut hankkinut mitään kenellekään, mikä ei yllättänyt. Oli vaikea kuvitella mies kaupoille etsimään haltija neidolle - tai yhtään kenellekään - jotain korua tai muuta kaunista annettavaa. Huoneeseen jäi leijumaan ihan miellyttävä hiljaisuus Tagr´on ravisteltua hieman pakettiaan. Iines näki sielunsa silmin miehen pettymyksen, kun tämä avaisi paketin. Harmaa peikko kynttilä joka sytytettiin hännänpäästä, oli silti täydellinen.
Naisen katse pyöri huoneessa, ensin pölyisessä katossa, mikä ahdisti. Sen jälkeen maton lantaisessa kengänjäljessä, jonka jättäjästä ei ollut epäilystä. “Taaageri!” tämä tuhahti napaten lattialuudun nurkasta. Ei tämä kyllä työnkuvaan kuulunut, mutta ei tuollaista kehdannut tänne jättää läksiäislahjaksi siivoojille. Mies lähti luikkimaan heti pois paikalta, kiitti kumminkin. “Eipä mitään, täällä on ollut mukava tehdä töitä. Kiitos itsellesi.” Iines vastasi hymyillen.
Ohhoh, Takkutaageri lupasi vastapalveluksen. Tuo lämmitti syvästi, vaikka ei Iines lahjoille sellaista yleensä vaatinut. “Pistän korvan taakse.” tämä sanoi lämpimästi ja napautti pitkää korvaansa nauraen, sinne mahtui kyllä muistiin asiaa jos toistakin. “Oletkos tulossa myymään jotain torille vuodenvaihteessa? Tiedän piipahtaa.” tämä kysyi vielä, mutta viestitti eleilläni, että tämä oli viimeinen kysymys, sitten tämä päästäisi peikkosen jo lähtemään. |
|
Kaunis kotitalokin <3
Jätän kuitenkin esittelytekstin huomiselle! Mulla ei oo ennen ollut sellaista synkeämpää hahmoa, joten katotaan 
pystyisitkö mitenkään vaikka lähettään jotain testaus viestiä vielä nyt uudelleen tuonne oppilashakemukset topaan? Voin sitten poistaa sen myöhemmin!